MILLENNIUM 2007
"lopetin alkoholinkäytön viime viikon lauantaina. tämän viikon lauantaina aloitin uudestaan."
helmikuu 2004
|
2005
-toukokuu
huhtikuu
ma 2.5.05:
lähdin tänään päivittämään nettisivuani pitkästä aikaa, samalla voisin
pari laskua ja vuokran. en saanut päivitettyä, selailin nettiä pari tuntia
liikaa, laskut ja vuokrat maksoin viidessä minuutissa. viime yö oli
kaikkiaan kummallinen. luin kirjaa aamuviiteen, jolloin luulin sen olevan
vasta noin kaksi. keho yritti vielä toipua alkoholin aiheuttamasta
järkytyksestä. se sai kehon tuntumaan enemmänkin ruumiilta tai ruholta
kuin esimerkiksi keholta tai vartalolta. näin ihmeellisiä unia, jotka
olivat määritelmällisesti varmaankin lähempänä tietokonepelejä.
jossain vaiheessa aamua luin nooralta tulleen tekstiviestin, jonka
mielestäni säästin luettavaksi myöhemmin. en löytänyt sitä myöhemmin,
vaikka olin unissani jo vastannutkin siihen. vastasin uudestaan niihin
asioihin, jotka muistin. nukuin vielä hetken ja herättyäni mietin taas
oliko nooralta tullut viesti, olinko vastannut siihen jo, kuinka monesti
ja mitä. tuntui että nyt on pakko päästä ulos. ei väliä mistä, kunhan
jostain.
lähdin ulos ainakin asunnostani. kävin kansaneläkelaitoksella. he olivat
päättäneet, että saan palkkaa jostain vaikken saa. sen vuoksi asumistukeni
oli internetin laskurin mukaan yhdeksänkymmentä euroa liian vähän.
ensimmäistä kertaa tampereella pääsin kävelemään yksin keskustorille ja
takaisin asunnolleni niin, ettei kukaan tullut häiritsemään. yrittänyt
pummata rahaa tai myydä tamppia tai jotain. ensimmäistä kertaa
asukokonaisuuteen kuului ketjuja. joku oli unohtanut ne kämpälleni
viikonlopun aikana, samoin kymmenen olutta ja pohjallisia
juomasekoituksista. kirjaston kautta kävin katsomassa joukkueeni
jalkapalloharjoituksia, joita ei ollut. ensimmäistä kertaa olisin ollut
paikalla. tänään sattui monta asiaa ensimmäistä kertaa. kävellessäni
läheisen lukion ohi mietin sulautuisinko enää sinne oppilaana. yliopistoon
voisin sopeutua, jos haluan keksiä tekemistä syksyksi. voisin ostaa repun
ja käydä hengailemassa siellä päivisin aikani kuluksi. näyttäisin
varmaankin oppilaalta ja saisin kavereita. ensimmäistä kertaa.
kotona söin ja uskalsin katsoa pitkästä aikaa mitä olen kirjoitellut
joskus humalassa. yhtä hauskoja juttuja ne oli kuin ennenkin. ei kovin.
huomenna voisin soittaa riinalle ja toivottaa syntymäpäivää. ja pyytää
syntymäpäivälahjaksi nimeä vieraslistaan heidän keikalleen keskiviikoksi.
hän ei varmaankaan ole mukana, mutta ehkäpä hänellä on valtuuksia.
ilmoitin hänet joskus cmx:n vieraslistalle, koska hän oli lisännyt nimeni
turmion kätilöiden vieraslistaan. ensi viikon perjantaina onkin paljon
keikkoja särkänniemessä, zen cafe, apulanta, kalle ahola, pmmp ja antti
tuisku. illalla aavikko klubilla. ja tuomari nurmio muualla, mutta se
jäänee valitettavasti väliin. tuolla tavalla työttömiä
juoksuttavat.
ke 3.5.05:
heräsin tänään siihen, kun seppo oli soittanut kaksi tuntia aiemmin enkä
ollut herännyt siihen. kello oli noin neljä iltapäivällä. olin
huojentunut, en olisi ehtinyt mihinkään virastoihin, vaikka niistä olisi
tullut kiireistä postia. olen taas viime aikoina alkanut pelätä virastojen
kirjeitä. soitin takaisin sepolle, joka oli nukkumassa eikä vastannut.
kävin kirjastossa ja rupesin lukemaan pariksi tunniksi, tein samalla
ruokaa. lähdin katsomaan elokuvaa sidottu, jonka
alkamisajankohdaksi olin tarkistanut kello 20.45, mutta joka alkoi kello
20.30. ostin lipun kymmenen minuuttia myöhässä, mutta sain sen silti.
tarkistin lipusta missä salissa esitys on, ja huomasin samalla olevani
myöhässä. kävin vaihtamassa lipun perjantaille kello 23.30 alkavaan
näytökseen. mielestäni lippuja ei saisi myydä jos sitä yrittää ostaa
elokuvan jo alettua. junaankin on vaikea päästä, jos se on jo lähtenyt. en
myöskään ole ikinä jättänyt elokuvia kesken, niin kuin en ole junastakaan
hypännyt. vertaukseni ontuvat kuin dustin hoffman siinä hyvässä
elokuvassa.
en vaihtanut elokuvailtaa huomiseksi. olimme sepon kanssa aiemmin sopineet
katsovamme huomenna elokuvan tuokaa minulle alfredo garcian
pää. en pitänyt kiirettä lähtiessäni pois elokuvateatterin aulasta.
matkalla on niin paljon nähtävää, mainostaulu, elokuvajulisteet,
liukuovet. oikea syy, miksi en pitänyt kiirettä, oli kahden tunnin
lisäaika tälle illalle. katsoin mitä elokuvia tänään vielä alkaisi,
ainakin ring 2. päätin
mennä katsomaan sen. valitsin eri lipunmyyntiluukun kuin missä äsken olin
asioinut sekoillessani aikataulujen kanssa. tosin samalla luukulla olisi
voinut hassutella hetken ja lopulta vaivaantua, kun ei tässä nyt mitään
hauskaa ollutkaan. valitsemassani elokuvassa oli muutama hyvä kohtaus,
paljon kliseitä, katsojia aliarvioiva käsikirjoitus ja naomi watts. ilman vuorosanoja
ja tekstitystä se olisi siis voinut toimia. menen isona naimisiin naomi
wattsin kanssa. ja nicole kidmanin.
elokuvan jälkeen lähdin takaisin kotiin lukemaan. kohta huomasin että
seppo oli taas yrittänyt soittaa, olin unohtanut puhelimeni äänettömälle
elokuvan jälkeen. hän pyysi oluelle, kävimme hänen ja akun kanssa. join
yhden ja lähdin hetkeksi kotiin. päätin kuitenkin lähteä kävelylle, sillä
tiesin valvovani vielä monta tuntia. tiesin, tunsin. tuntui siltä etten
nukkuisi moneen tuntiin. kiersin saman tutun reitin kuin aina. hämeenkadun
vasenta reunaa torille saakka, keskustoria kulmittain kauppakadulle,
näsinlinnankatua takaisin hämeenkadulle, jonka toista puolta takaisin
tammelaan. jossain vaiheessa ylitän hämeenkadun, kun liikennevalot menevät
oikein.
pe 5.5.05:
lukaisin läpi edellisen kirjoittamani tekstin ja poistin ohimennen pari
jaksoa. niin kuin marjo vertasi tänään irkissä, olen parempi kirjoittamaan
humalassa. harmi etten suo siihen enää niin paljon mahdollisuuksia kuin
asuessani kuopiossa. heräsin eilen iltapäivällä ja aloin lukea siihen
saakka kunnes seppo soitti, että tulisin katsomaan elokuvaa. menin. kun
pääsin kotiin, söin ja luin niin kuin kasvavan nuoren pitääkin. siivoilin
yön aikana hieman kämppääni viime viikonlopun jäljiltä, lähinnä keräsin
pullot ja roskat kaappiin. oli tylsää. kun en jaksanut tehdä enää muuta,
menin nukkumaan vaikkei ollut vielä nukkumaanmenoaika. päivärytmi ei ole
ollut viime aikoina veressä.
heräsin tänään iltapäivällä siihen, kun meku soitti mitä olen tekemässä,
en mitään. meku on taksikuski. hän oli töissä, sakkeus oli hänen
kyydissään ja he olisivat vartin sisällä ulko-ovellani. joskus tuodaan
olutta panimosta ovelle, joskus taksi tilaa itsensä. sanoin osoitteeni,
pesin hampaani enkä käynyt suihkussa ennen ovisummerin soimista. kävimme
päiväkahvilla mekun kämpällä pirkkalassa. nautimme kahvista niin kuin
vaatteistammekin, mustana. mekun kämppä oli uusi ja hieno, en uskaltaisi
kutsua sinne ketään ikinä. todennäköisesti en kutsukaan sinne ketään
ikinä.
pääsin turvallisesti kotiin, kävin suihkussa, kirjastossa ja kaupassa.
äiti soitti tulevansa käymään ennen ensi kuun puoliväliä mutta ei vielä
parin viikon sisällä. elinan piti hakea viime viikonloppuna jääneitä
tavaroitaan, mutta ei hakenutkaan. hyvä niin. hänen huivinsa tuoksuu
hyvälle enkä tiedä mitä olisin sen jälkeen haistellut ennen
nukkumaanmenoa. ilmoitin sepolle saapuvani käymään hetkeksi matkalla elokuvaan puoli kahdeksitoista. suurimmaksi osaksi katsoin
jotain jääkiekko-ottelua ja lopuksi irkkasin. jukka oli juuri herännyt ja
sanoi lähtevänsä mukaan elokuvaan. salissa oli lisäksemme kolme ilmistä,
joista kaksi tuli hieman myöhässä. pitää alkaa suosia myöhäisillan
näytöksiä. tai aamupäivän näytöksiä, jos päivärytmi on sama kuin
esimerkiksi jukalla.
sain sepolta rannekelloni, jonka olin hukannut viime viikon perjantaina.
ja joka oli jostain syystä ollut sannilla rikkinäisenä. korjasin kellon.
siihen ei valitettavasti mennyt kauan, yötä oli vielä todella paljon
jäljellä. en jaksaisi tehdä mitään eikä lukemista ole. pitäisi varmaankin
ryhtyä kulkuriksi niin kuin paula ehdotti viimeksi tänään irkissä. 'olisit
hyvä kulkuri'. kai sen voi kehunakin sanoa. mielelläni olisinkin
esimerkiksi pari vuotta, suomessa siihen ei satu olemaan edellytyksiä. ja
kulkureiden pitää tulla toimeen keskenään, itse tulen tuskin toimeen
nykyisen lähipiirini kanssa. he kyllä tulevat loistavasti toimeen minun
kanssani. vaan puoliväliäkö sillä.
valvoin taas päivän parhaaseen hetkeen saakka, siihen, kun ulkona alkaa
aamu valjeta. nyt voi mennä nukkumaan rauhallisin mielin. en olisi
lainkaan yllättynyt, jos aurinko olisikin sammunut lopullisesti.
perjantai-ilta ja kaikki. elämä on niin täynnä yllätyksiä, että kaikki
kaikki tuntuu olevan jo nähty.
su 15.5.05:
viime viikon lauantaina sain ilmoituksen, että asuntoni ikkunoita
tultaisiin vaihtamaan keskiviikkona. toimenpide liittyy siis
julkisivuremonttiin eikä siihen annettu vaihtoehtoja. niinpä aloin vaihtaa
vuorokausirytmiä onnistumatta siinä. heräsin keskiviikkoaamuna seitsemältä
siihen, kun ovikelloni ei soinut. joku aiemmista asukkaista on ottanut
ovikellosta metallikuvun pois, minkä olisin tehnyt myöhemmin itsekin.
metalli on sietämättömintä ovikellon ja koripallobändin
soittamana.
luin reilun parituntisen odotellessani remonttimiesten ikkunanvaihtoa.
kyllästyin ja lähdin kiertämään kirpputoreja. löysin kaksi tummaa
pikkutakkia, juuri sellaisia joita en ole etsinyt ikinä. uff:llä olisi
ollut sirkustirehtöörinsininen, mutta se oli valitettavasti hieman liian
pieni. palasin takaisin iltapäivällä kahdelta ja nukuin kuuden tunnin
päiväunet. valvoin siis taas yön ja nukuin seuraavan päivän, mutta
perjantaina olisi sopiva päivä vaihtaa rytmi kohdalleen. heidi oli tulossa
käymään yöksi matkalla turkuun poikaystävänsä luo, hän muuttaa itsekin
sinne syksyllä. olin valvonut kaksikymmentä tuntia, kun hän saapui. en
nukkunut seuraavaan yhteentoista tuntiin ennen yhdeksän tunnin yöunia.
valvoin taas väkisin kaksitoista tuntia ja olin tyytyväinen mennessäni
nukkumaan. univelkaa oli sopivasti nukkuakseni aamuun asti. heräsin äsken,
kello on neljä aamulla eikä nukuta enää lainkaan.
kävin heidin ja heidin kanssa särkänniemessä jossain
nrj-poppitapahtumassa. hit music only. esiintyjinä antti tuisku, kalle
ahola, pmmp, zen cafe ja apulanta. roudaustaukojen dj oli saanut potkut
tai menettänyt musiikkimakuaistinsa biisivalinnoista päätellen. gwen
stefanin jostain rallatuksesta yritettiin tehdä hyvää soittamalla sitä
koomisen usein. hävetti jokaisen ihmisen puolesta, joka edes jotenkin
liittyi kyseiseen biisiin. jokainen osaa ja sietääkin saada selkäänsä,
mutta myötähäpeästä pitäisi tulla jonkinlainen korvaus. voisinkin tehdä
asiasta aloite-ehdotuksen kansaneläkelaitokselle. niin kuin varjo-bändi
taannoin kysyi tarrakampanjassaan, 'kuka korvaa poistetun sydämen'.
helppo, kansaneläkelaitos tietenkin.
tapahtuman jälkeen annoin heidille kämppäni avaimen ja menin aavikon
keikalle klubille. myös zen cafen nuorimmat jäsenet olivat paikalla.
satuimme olemaan samuli putron kanssa vierekkäin keikan alun ajan. joku
bodarihippi rantautui hänen viereensä ja alkoi puhua hänelle. en tiedä
olivatko he entuudestaan tuttuja vai pelkästään humalassa. putro kommentoi
hipille liittyen saapumisesta keikalle, että tämä oli hyvä idea. hippi
tietenkin myötäili sanoen, että tämä on hyvä idea. jos olisin ollut
humalassa ja hippi, olisin sanonut että toisin kuin zen cafen keikka
aiemmin tänään. johtuukohan päivärytmini epäsäännöllisyys yleisestä
tahdittomuudestani.
kuulin putron sanovan jonkun biisin alussa, että tässä on hyvä luuppi.
hippi tietenkin myötäili. alkukeikan aikana hän osoitti suosiotaankin
biisien välissä, vaikka meinasi välillä unohtaa mielistelyltään. kerran
hän unohti biisin loppuneen ja aloitti aplodeeraamisen koomisen myöhässä.
pitihän hänenkin taputtaa käsiään yhteen, jos putrokin niin teki
vilpittömän oloisesti. hän korvasi unohduksen jatkamalla
suosionosoituksiaan liian pitkään. vaihdoin sijaintiani myötähäpeän
vaivaannuttamana.
aamulla oli työvoimatoimiston järjestämä tervetuloa tampereelle -luento.
työtön saa olla kuusi päivää ulkomailla vuodessa ilman työttömyysturvan
menettämistä ylimeneviltä päiviltä. jouduin liikahtelemaan
vaivaannuttavasti yrittäessäni pidättää nauruani. onnistuin omasta
mielestäni melko hyvin. en jaksanut kantaa mukanani siellä jaettuja
lappuja, jätin ne johonkin pöydälle oven ulkopuolelle. en ole ikinä tehnyt
mitään työvoimatoimistosta jaetuilla erivärisillä monisteilla.
vastapainoksi en ole myöskään juonut ikinä työvoimatoimistossa olevista
vesiautomaateista. ei ole ollut niin jano, että olisi pitänyt hakea vettä
kaikkien nähden. vesipiste on tietenkin sijoitettu sellaiseen paikkaan
ettei sitä voi käyttää kuin todellisessa hädässä. vettäkö se taas on
vailla, ja ihan aamusta, onkohan sillä krapula, onkohan se juoppo niin
kuin työttömät yleensä on. onkohan sen vaikea ottaa tuosta kun se on noin
pitkäkin, ja mustat vaatteet. on se näköjään ennenkin käyttänyt
automaattia, ei tuo vesi meillekään kuule ilmaista ole, vakosamettinen
puku ja hienot kengät ja kaikki, maksu on tietenkin vapaaehtoinen. on
minullakin omat syyni miksen käytä vesiautomaatteja.
kävin lauantaina pääkirjastossa. olin hetkeä aiemmin lukenut
metropolis-lehteä rautatieasemalla. koska asema oli melko tyhjillään,
tietenkin joku aseman vakijuopoista tuputtautui juttelemaan. hän istui
liian lähelle ja oli helsinkipelkoinen toistuvista stadi-paheksumisistaan
päätellen. reagoin hänen läsnäoloonsa ainoastaan vaihtamalla paikkaa
hetken kuluttua. siitä hän päätteli, että olen stadista. teki mieli sanoa,
että saadaan me maalaisetkin olla ylpeitä. jatkoin metropolis-lehden
lukemista. viimeiseltä aukeamalta huomasin, että ari peltoselta on
ilmestynyt uusi kirja, pallinaaman paluu. lähdin siltä istumalta katsomaan
löytyisikö sitä kirjastosta. tietokoneelta löysin epämääräisen
ilmoituksen, että kirja saattaa olla paikalla. ei siis tilattu, ei
hyllyssä, ei lainassa. kävin kysymässä tietopalvelusta ja olin tällä
kertaa tarkempana sanavalinnoissani kuin kuopiossa. kuopiossa käytin
taannoin ari peltosesta tuttavallisesti nimitystä paska. yritin siis
mahdollisimman neutraalisti kysyä kirjaa, jonka nimi on pallinaaman paluu.
olin tietenkin valinnut nuorimman ja näteimmän virkailijan. halusin päästä
tilanteesta mahdollisimman nopeasti änkyttämästä kirjan nimeä.
uff:stä ostin titanic-paidan ja wwf-paidan. titanic on tällä kertaa
elokuva ja wwf amerikkalaista showpainia. titanic-paidan etupuolella on
iso leonardo dicaprion kasvokuva ja selkäpuolella my heart will go on
-biisin sanat. wwf-paita on intercontinental-mestaruusottelusta,
vastakkain bret 'hitman' hart ja british bulldog. iltapäivällä piipahdin
kirjastossa ja kahvilla lassen kanssa. pitkästä aikaa silmissäni alkoi
näyttää siltä, että on tulossa migreeni. edellisestä kohtauksesta olikin
jo hieman alle kolme vuotta, saman verran kuin sitä edeltävästä.
teinivuosina migreenikohtauksia oli usein. ne oli hyviä aikoja. joskus ei
osaa arvostaa asioita ennen kuin on menettänyt ne ja muita
kertomuksia.
migreeniä ei tullutkaan, ehkä pääni vain varoittaa alkoholinpuutteesta.
migreenikohtaukset loppuivat aikoinaan sen jälkeen, kun aloitin tähän asti
henkilökohtaisena pysyneen alkoholinkäyttöni. olen nyt ollut pari viikkoa
ilman känniä, enkä osannut arvatakaan kuinka kohtalokasta se voisi olla.
tutkimusaineistona voisin käyttää vertauskohtaisesti ben zyskowiczia,
jonka nimen osasin kirjoittaa oikein jossain taannoisessa kyselyssä.
kuuluin vähemmistöön. kansanedustaja zyskowicz on kuuluisin toistuvista
migreenikohtauksista tietämäni ihminen. hän on myös raitis alkoholinkäytön
suhteen. yhteys on mielestäni hyvin selkeä. aion ryhtyä tällä päätelmällä
miljonääriksi isona.
olen muutaman kerran käynyt tässäkin kuussa nauttimassa oluen tai pari
sepon kanssa. yleensä joku vieraileva tähti on ollut mukana, aku, lotta
tai sanni. sanni on mukana ensi kuun kahdeksanteen päivään kestävässä
kännittömässä tapahtumassa. sääntöjä ei lue missään, mutta sovimme että
saa juoda korkeintaan litran olutta päivässä. jos juo enemmän, pitää
tarjota toiselle yhden illan juomat joka repsahdusta kohden. kun olen
kerrannut sääntöjä tuttaville, poikkeuksetta jokainen on yrittänyt löytää
jonkinlaisia mahdollisuuksia juoda enemmän. mielestäni se kertoo paljon
suomalaisista ihmisistä. eli toisin kuin väitetään, täällä osataan
keskustella.
radiossa kerrottiin juuri nettiblogista, joka oli palkittu parhaana
jossain valtakunnallisessa kilpailussa. kuinka tarkasti valtakunnallisuus
oltiinkaan määritelty, kävikö pelkästään suomenkielinen vai pitikö
kirjoittajan olla suomen kansalainen. internetin valtakunta. parhaaksi
palkittu nettipäiväkirja on tamperelainen ja fiktiivinen, joskin
tosielämää sivuava. päähenkilö seikkailee heijastaen elämäänsä
tiedostavasti ympäröivään maailmaan. koska päiväkirjan päähenkilö on
fiktiivinen, kirjoittajan täytyi median kiinnostuksen jälkeen miettiä
pitäisikö haastatteluja antaa. tietenkin hän antaa haastatteluja, ei
kukaan nobody voi kieltäytyä haastattelusta. hän oli sanojensa mukaan
kasvanut ihmisenä päiväkirjansa päähenkilön kanssa. vielä kun opettelisi
pidättäytymään latteuksista ja kilpailuista. meille opetettiin käytännön
tasolla jo ala-asteella, ettei paremmuuskilpailuihin kannata
osallistua.
menopaussi. nimi
ainakin on jokseenkin hyvä, jos se ymmärrettäisiin vaihtaa välillä. en ole
käynyt kyseisellä sivustolla. nettipäiväkirjailijat ovat kuulemma
yhteisöityneet. sieltä sitten valitaan harmittomin ihminen, jonka
mielipiteet eivät sivua juuri mitään eikä siten loukkaa ketään. kaikki
ovat omasta mielestään hiljaisia sivustaseuraajia. ihan vain siksi,
etteivät he uskalla sanoa mielipiteitään julkisesti. nimimerkin suojassa
on paljon helpompi olla jotain mieltä. sivustaseuraajien yhteisö, vaikka
heidän tapaamisessaan jokainen yrittäisi olla eniten esillä. myöhemmin
kirjoitettaisiin nettiin kuinka oli ihan superia ja tavattiin uusia
mielenkiintoisia ihmisiä. tietenkin sitä kautta saisi lisää lukijoita,
mikä on hieno tavoite jos myöntää sen. silti monet kirjoittavat pelkästään
itselleen ja ehkä lähipiirille ja jokainen sana harkitaan silti tarkkaan.
lienee vaikeaa harrastaa itseääntutkivaa journalismia, jos kirjoittaa
jollekin piirille. piirille, joka lukee joka sanan eri tavalla mutta
tarkasti. olen ollut aina ulkona ajattelu- ja
tiedostamiskuvioista.
jos ei ole heilaa helluntaina eli tänään, saa olla koko kesän taas
rauhassa. varmaan vituttaisi aamulla herätä jonkun heilantapaisen
vierestä.
ti 17.5.05:
heräsin eilen tai tänään neljältä iltapäivällä. lähdin kolmeksi tunniksi
kirjastoon päivittämään nettisivuani, sain päivitettyä ainoastaan
keikkasivun. kiersin kaupan kautta suihkuun. jukka ja maria piipahtivat
kauppareissultaan, juttelimme kaikenlaista ehkäpä tunnin. söin ja luin ja
nyt kirjoitan. päivässä ehtii tehdä mitä vain kivaa kun herää hyvissä
ajoin.
jukka ja maria saapuivat juuri kun olin tullut suihkusta. olin huomannut
että taiteilija höyssä oli soittanut, soitin takaisin ennen pukeutumista.
lasse vastasi puhelimeen ja juttelimme nintendon olevan yksi parhaista
peleistä. samalla soi ovisummeri, avasin oven sen kummemmin noteeraamatta
alastomuuttani. onneksi asun kolmannessa kerroksessa, ehdin tajuta,
lopettaa puhelun ja kiertää pyyhkeen välikausiverhoksi. pidän
yllätysvieraista, vaikka he saattoivat tällä kertaa vaivaantua
arkiaskareistani. alastonta elämäntyyliäni korosti taustamusiikkina soiva
gimmelin esikoislevy ja televisiossa pyörivä elokuva kabaree.
huomaavaisena ihmisenä jukka kysyi ovella voivatko he jäädä
hetkeksi.
tällä viikolla pitäisi kolmena iltana olla riennoissa. keskiviikkona eli
ajanköytöstä riippuen huomenna tai ylihuomenna menen klubille. siellä on
joku teatteria ja rokkia yhdistelevä juttu. torstaina on
improvisaatioesitys telakassa, lauantaina hole in the head
vastavirta-klubilla. jotain virallisiakin juttuja pitäisi käydä hoitamassa
jonain päivänä, kun olen hereillä virastoaikaan. en muista mitä, on tässä
nyt parempaakin ajateltavaa. en muista mitä.
ei ole tampereelle vielä tullut hallo aus berlin!
-korttia. lähteenkatu 5 d 66, 33500. tuo sopii mielestäni paremmin
tehdaskadun seuraajaksi kuin aaltosenkatu 47-49 tai itsenäisyydenkatu 10.
olen asettanut kortit kaikkien vierailijoiden nähtäville, siksi myös
kortin julkisivulla on merkitystä. tähän saakka kaikki niitä tutkineet
ovat olleet kuin huvittuneen hämmästyneitä. luulen heidän kaikkien olevan
mukana jutussa. mikään käsiala sovi vierailijakirjan käsialojen kanssa
yhteen.
jaana rinne haastatteli uusimpaan city-lehteen teuvo lomania. en ollut
ennen kuullut hänestä, joten vilkaisin ingressin perusteella jaksaisinko
lukea juttua. "teuvo loman on ollut bodari, vaatesuunnittelija, kampaaja,
huulimalli. ottanut otsaansa botoxia ja esitellyt homorakkautensa
juoruaviisissa jo valovuotta ennen sillä silmällä-buumia. nyt teuvo on
tehnyt myös levyn. onko hän koskaan valmis?" en halunnut tajuta juuri
mitään, jätin siis lukematta. mitä on botox. valovuosi ainakin on
pituusmitta, tarkoittaako rinne sillä palstakilometrejä. yhdyssanasäännöt.
teuvo. ainakin hän osaa herättää kysymyksiä, kunpa lukijat jaksaisivat
uskoa sopivien vastausten löytyvän tekstistä. ainoa selvä vastaus löytyy
johdannon loppukysymyksestä, joka siten on retorinen. siihen ei siis
kuuluisi kysymysmerkkiä. olin yhtä hämilläni kuin aina seuratessani
ihmisiä, jotka luulevat elävänsä music tv:n votkamainoksessa. heitä on
helpoin seurata yökerhoissa, ajanvietepuistoissa tai irc-galleriassa.
itsehän kuvittelen eläväni siinä mainoksessa, jossa kysytään onko
harakoilla koskaan ärrävikaa. se ei ole r-kioskin mainos.
ke 18.5.05:
kävin aamulla nukkumaan aikaisin, seitsemältä. kahdelta heräsin taas
siihen, kun ovikello ei soinut. mietin kuinka se oli mahdollista, sillä en
ollut herännyt remonttimiesten pitämään meteliin. arvasin maalaajien
yrittäneen soittaa ovikelloa, varmistin silti asian ovisilmästä. se oli
ensimmäinen kerta kun katsoin ovisilmästä ovikellon soittajaa. tietenkin
olin kuivaharjoitellut aiemmin, koska olen asunut aiemmin vain vuoden
ovisilmäisessä asunnossa. siitäkin on yli viisi vuotta ja taidot olivat
ruostuneet. maalaajasetä kysyi voiko huomenna tulla maalaamaan
ikkunankarmeja, voi. he tulisivat aamulla kymmenen jälkeen, tervetuloa.
menin takaisin sänkyyn makaamaan väkisin, sain nukuttua vielä hetken,
kolme tuntia.
herättyäni lähdin kirjastoon skannaamaan janos valmusen
bussipysäkillä-levyn kantta. aion teettää siitä muutaman t-paidan, pari
ladyfitiä, pari semmosta ihonmyötäistä ja pari normaalia t-paitamallia.
niitä saa kysellä tai esimerkiksi tilata tai varata jos haluaa, pasi@promosivu.com. hinnasta en tiedä
enkä välitä, varmaankin viidentoista tai kahdenkympin tienoilla.
taiteilija höyssä kävi hakemassa minut kirjastolta kotiin. joimme oluet
kämpälläni ennen kuin lähdimme kaupan kautta lassen luo. join siellä vielä
kaksi olutta päästäkseni päivän litra-annokseen. onnekseni emme löytäneet
lassen kanssa eläkeläisten keikalta kuvia, joissa olisin ollut mukana
lavalla. rauhoitallakseni lähinnä itseäni päättelin etten tietenkään edes
ollut ollut lavalla silloin. ei kai keikkalavalle noin vain mennä jos ei
esimerkiksi kuulu siellä parhaillaan esiintyvään orkesteriin. jotkut ovat
sanoneet nähneensä kuinka istuin koko keikan ajan aivan kuin eivät itse
olisi olleet humalassa. aiemmin rauhoittelin olleeni itse humalassa, nyt
rauhoittelen muiden humalatilalla. kännissähän nyt näkee
kaikenlaista.
lähdin kotiin kymmenen jälkeen. valvoin tunnin ja nukuin toisen. mieleni
teki tehdä jotain kivaa tietokoneella, nettisivuja tai jotain. en keksinyt
mitään, selailin siis vanhoja kuvia ja käsittelin muutamia uudestaan
aikani kuluksi. tylsistytti, aloin kirjoittaa. sekin tylsistytti ja menin
nukkumaan, koska seuraavana aamuna tulisi maalareita.
pe 20.5.05:
keskiviikkoaamuna heräsin kymmeneltä ollakseni valmiina lähtemään karkuun
maalareita heidän saapuessaan. odottelin reilun tunnin, kyllästyin ja
lähdin kaupungille. muutaman tunnin jälkeen kyllästyin olemaan siellä ja
palasin kotiin. pöydälle oli jätetty lappu, 'maalarit tulemme vielä'.
heräsin siis torstainakin aikaisin ja taas kyllästyttyäni odotteluun
lähdin kirjastoon. pöydällä olleeseen lappuun oli ilmestynyt
poissaollessani kaksi lisäriviä, 'maalaamaan valmiiksi'. tänään siihen oli
ilmestynyt samalla tavalla vietetyn päivän jälkeen vielä neljä riviä,
'myykit valmiit kuivat 21.5' ja joku allekirjoitus. koko viesti on siis
helposti ymmärrettävissä sivullisellekin. maalarit tulemme vielä
maalaamaan valmiiksi myykit valmiit kuivat 21.5
kävin keskiviikkona antikvariaatissa. joku asiakas sattui juuri viemään
levyvarastonsa sinne kun saavuin paikalle. omistaja antoi levyistä
tarjouksensa, jonka asiakas hyväksyi. hän oli muuttamassa ulkomaille eikä
halunnut kuljettaa levyjä mukanaan. heidän lajitellessaan levyjä kuulin
paikan omistajan sanovan, että siellä oli cmx:n levyjä. siellä olikin
vinyylinä neljä cmx:n sinkkua sekä veljeskunta, jonka ostin. omistaja
tarjosi vielä nick caven cd-versiota murder balladsista, paljastin sen
löytyvän hyllystäni. jäin ihmettelemään miksi hän sitä tarjosi. jos olen
sen näköinen, että kuuntelen nick cavea, tietenkin minulla olisi jo
kyseinen hittilevy. varsinkin jos olen ensin kysellyt cmx:n levyjä,
harvoin cmx-fanit kuuntelevat hyvää musiikkia. mennessäni kotiin olin
tuhlannut normaalit 94 euroa pussilliseen tavaroita. kolme cd-levyä, yksi
vinyylilevy, kaksi kirjaa ja yksi lippu ilosaarirockiin. pidin itseäni
yhteiskuntaan sopivana kuluttajana.
la 28.5.05:
viime viikon perjantaina kävimme sannin kanssa sorsapuistossa hengaamassa
juopottelevien ihmisten kanssa. kun heillä alkoi olla hauskaa, lähdimme
omiin koteihimme. lauantaina teimme samoin sillä erotuksella, että
rikoimme kännisopimuksen. teimme samalla sopimusrikkomussopimuksen.
§ 1 paska juomattomuussopimus lakkasi olemasta voimassa 21.5.05 klo
18.50.
§ 2 juominen on kuitenkin vapaata säännöstelystä vasta 7.6. sitä ennen
kännäämisestä on neuvoteltava tapauskohtaisesti.
§ 3 uusia pykäliä ei voi sopia ilman molempien allekirjoittaneiden
hyväksyntää ja läsnäoloa.
§ 4 sepon puhelimessa oleva (kaikille) salainen pöytäkirja julistetaan
salaiseksi seuraavan 30 _______ ajaksi.
§ 4.1 tämä sopimusrike ei tee allekirjoittaneista noloja/spugeja.
§ 4.11 juomiseen liittyviä sopimuksia ei enää tehdä humalassa tai
krapulassa.
tampereella 21.5.05 (suhteellisen selvinpäin)
lopuksi allekirjoitukset meiltä ja kahdelta todistajalta.
pykälän neljä kohdalle ei määritelty kolmenkymmenen yksikön aikamuotoa.
sekunti ja tunti on nyt poissuljettuja. illan mittaan lähdimme akun ja
sannin kanssa vastavirta-klubille taksilla. sanni maksoi sen. klubilla oli
niin paljon tuttuja ihmisiä kuopiosta, että olo oli kuin olisi mennyt
k-klubille. lähdimme sieltä taksilla koti-baariin, jossa jäimme
ensimmäisen kerran kiinni kännisopimuksen rikkoutumisesta. lasse oli
siellä. kämpälleni jäi yöksi lopulta aku, kirsi, sasse, riku ja sanni.
juha ja seppo poistuivat aamulla seitsemältä samalla, kun lähdimme rikun
ja sannin kanssa hakemaan lisää olutta. haimme kämpältäni lakanan, jonka
päälle menimme makoilemaan sorsapuistoon. huutelin ohikulkijoille jotain
sannista, en muista mitä, luultavasti jotain loukkaavaa. sammuimme
hetkeksi. halusin herätä lämpimästä, joten herätin muutkin ja menimme
kämpälleni nukkumaan.
illan aikana teimme monia sopimuksia ja todistuksia. myöhemmin
suosituimmaksi osoittautui elämän omistaminen esa pakariselle. julistin
sannin sekä illan rumimmaksi naiseksi että illan rumimmaksi ihmiseksi,
sain niihin neljän ihmisen allekirjoitukset.
maanantaina heräsin siihen, kun heini oli soittanut. soitin hänelle
takaisin, hän kertoi olevansa käymässä tampereella. neuvoin hänelle tien
tammelantorilta kämpälleni, ehdin samalla käydä suihkussa. olga oli
tampereella pääsykokeessa ja heini oli tullut käymään samalla kyydillä.
kävimme katsomassa thilia thalia -ohjelman nauhoituksia lotan ja hänen
kaverinsa lotan kanssa. heini lähti jossain vaiheessa. kohta anni soitti
että hän on käymässä pääsykokeissa tampereella ja odottelisi junaa tunnin
ajan. kävimme kahvilla. keksin soittaa heinille pääsisikö anni heidän
autokyydillään takaisin kuopioon. pääsisi. myös aku ja sakke olivat
menossa kuopioon, mutta heidän junansa oli ehtinyt lähteä. saatoin annin,
heinin ja olgan heidän autolleen, matkalla sanni soitti ja pyysi
sorsapuistoon hengailemaan. kiersin lähisiwan kautta.
rikoimme kännisopimuksen siis taas maanantaina, sanni juopotteli myös
sunnuntaina. sanni on tilaisuuksien tullen huomauttanut ääneen enkö
oikeasti ihmettele miksei minulla ole tyttöystävää. tilaisuuksia on ollut
paljon. olen muistuttanut usein hänen rumuudestaan, joten
tyttöystävättömyyden syyksi olen päätellyt liiallisen rehellisyyteni.
illan terävin huomioni kiinnittyi urheiluun. potkiessani jalkapalloa annen
ja sepon kanssa sanoin, että jalkapalloilijan tunnistaa vaahtoavasta
oluesta. maria lupasi tehdä paint-piirroksen siitä.
kämpälläni tuli lopulta puhetta myös vappuviikonlopusta. sanni väitti,
että olin kuivapannut paulan kanssa sinä iltana, josta en muista mitään.
väitin vastaan, piti saada siis myös paulan mielipide asiasta. lähetin
hänelle tekstiviestin aiheesta, 'kuivapantiinko me 29.4.05. t. sanni'.
hetken kuluttua lähetin toisenkin viestin, josta emme sannin kanssa muista
mitään. todennäköisesti haukuin sannia. aamulla nauratti, kun mietin
kuinka väärin paula on saattanut käsittää viestit. kerroin sen myöhemmin
myös sannille, jota ajatuksenkulkuni ei naurattanut juuri lainkaan. hän
sentään elää avoliitossa. eli paula on saattanut käsittää viestit jotenkin
niin, että sanni kysyi puhelimellani kuivapanimmeko minä ja hän tuolloin.
sen mukaan minulla ja sannilla olisi suhde, vai miksi hänellä on
käyttöoikeus puhelimeeni. miksi viesti lähetettiin yöllä. vielä kun
lähetin herjaavan viestin hetken kuluttua. kaiken lisäksi paula luuli
meidän olevan toukokuun selvähköpäin, hän ei tiennyt sopimuksen poistuneen
voimasta. lupasin selvittää asian joskus, vaikka epäselvyydet ja
väärinkäsitykset piristävät elämistä aina.
seuraavan kerran rikoimme juomattomuussopimusta viime keskiviikkona.
olimme sopineet tämän kesän teemaksi morkkiksen. morkkiskesä 2005.
mietimme mistä kaikesta voisi tulla morkkis, koska kummallekaan meistä se
ei tule juuri koskaan. pidän useimpia toilailujani lähinnä hauskoina,
samoin pidän muiden toilailuja huvittavina. morkkis tulee mielestäni
siitä, kun ihminen huomaa tekevänsä niin kuin kaikki muutkin. ihminen
huomaa olevansa yhtä huono kuin muutkin. sehän vasta kauheaa on. aiomme
joskus tehdä morkkiskesäänkin kunnon säännöt. pisteytyksestä oli jo
puhetta, mutta ei siitä kuka pisteet päättää. istuimme valomerkkiin
amadeuksessa. otimme oluet mukaan ja menimme torin vierellä olevaan
puistoon keinumaan. sanni löi päänsä ja sai ilmeisesti jonkinasteisen
aivotärähdyksen. siihen hätään en keksinyt muuta, join hänenkin
oluensa.
heräsin eilen perjantaina iltapäivällä ja päätin etten juo lainkaan,
vaikka olin jukalle jo hieman luvannut. pesin hampaat ja lähdin marian
lakkiaisiin jukan ja marian kämpän kautta. sain matkaevääksi
kolmanneslitran olutta. jukalla ja jarilla oli enemmänkin, jouduimme siis
tissuttelemaan niitä koulun pihalla. maria oli jo mennyt sisälle
valmistautumaan. vahtimestari tuli sanomaan ettei koulun pihalla saa
polttaa tupakkaa. pihaistutuksen vieressä olevasta tyhjästä olutpullosta
hän huomautti vihaisemmin. olimme poliittisia, emme kommentoineet. rehtori
piti liian pitkän juhlapuheen ja lakitus onnistui mainiosti, maria sai
pentti holapan kirjan jonkinlaisena stipendinä. touko soitti kotimatkalla,
hän meni jukan ja marian luo, itse lähdin postiin ja kauppaan. torkahdin
hetkeksi ennen kuin touko soitti. lähdin juopottelemaan.
jukan ja marian luona oli heidän lisäksi jari, katja, touko ja vuorela.
suostuin juomapeliin vaikken yleensä ole tarpeeksi leikkimielinen
sellaisiin. se oli yhdistetty pullonpyöritykseen ilman totuus vai tehtävä
-osuutta. eli pulloa pyöritettiin ja pullon suu jäi osoittamaan sitä,
jonka piti juoda desilitra boolia ämpäristä. 'tuon ämpärillisen jälkeen
käydään tupakalla', katja ilmoitti. pidin sitä hauskana huomautuksena.
vastasin, että tupakan jälkeen alkaa pudotuspelit.
lähdimme toukon kanssa lassen kämpälle läksiäisiin. onneksi hän ei muuta
pois tampereelta, ainoastaan hieman etäämmälle keskustasta. haimme
matkaevääksi kaksitoista olutta kämpältäni. matkaa oli kymmenisen
minuuttia. lassen kämpällä oli paljon ihmisiä, jotka tiesivät kuka olen
mutten tiennyt keitä he ovat. se oli hyvä asia, ei ollut tarvetta
esittelykierrokselle. johonkin aikaan lähdimme baariin, jonka nimeä en
enää muista, ehkäpä emma, hämeenkadun lopuupäässä. olut maksoi siellä
yhden euron. tilasin ensin yhden, mutta koska en jaksanut liikkua koko
ajan, tilasin seuraavaksi seitsemän. hävisin toukolle päänväännössä.
loppuillasta en muista mitään, muistan heränneeni aamutuimaan
koskipuistosta. toisinaan herää sieltä mihin sammuu. uusi hämäläinen
sananlasku.
päätin soittaa jonkun saattamaan kotiin, mutta en osannut käyttää enää
puhelintani. lähdin kotiin nukkumaan loppuun, otin matkalla liikennemerkin
tolppineen mukaan. poliisi huuteli jossain välissä työsuhdeautonsa
ikkunasta, huutelin takaisin ja jätin liikennemerkin hetkeksi siihen.
muutaman metrin jälkeen palasin hakemaan sen. tammelantorillakin joku
kysyi olenko ihan varma mitä olen tekemässä, vastasin pyytämällä anteeksi
etten puhu suomea. sammuin kotona ensin vessan lattialle, ja toistamiseen
porstuan lattialle ennen kuin pääsin sängylleni. herättyäni selvitin illan
pääpiirteet sannille tekstiviesteillä, sain häneltä seitsemän
morkkispistettä. olin tyytyväinen.
piti ehtiä kauppaan ennen kuutta. olin vielä liian humalassa ollakseni
krapulainen. tutkin matkalla kännykän puhelutietoja, puoli viiden aikaan
aamulla olin vielä soitellut ihmisille. olin siis ehtinyt torkahtaa
sorsapuistoon valitettavan lyhyeksi ajaksi. huomasin puheen vielä
takeltelevan tilatessani pitsaa. olin tilaavinani täytteeksi jauhelihaa,
tarjoilija kuuli sen aurajuustoksi. totesin leevi and the leavingsin
hyväksi humalan laskeutumismusiikiksi, aiemmin kuuntelin sitä pelkästään
jouluisin. hain unohtuneen hinttipussini jukan ja marian kämpältä. elise
soitti ja kysyi neuvoja, kun hänen kaverinsa ottamaa kuvaa on käytetty
luvatta nyt-liitteessä. hän muisteli minulle käyneen samalla tavalla
joskus. neuvoin parhaani mukaan. kysyin aiemmin sannilta tekstiviestillä
myös miksi hyvät ihmiset sietävät minua. hän vastasi sietokykynsä olleen
viime yönä jokseenkin rajoilla. en uskaltanut vastata siihen enää etten
tarkoittanut häntä.
ti 31.5.05:
heräsin maanantaina siihen, kun puhelimeeni oli tullut
nimipäivätoivotuksia. puhelimitse onnitteluja lähetti järjestyksessä
paula, heini, jeppe, aku, äiti, heidi, kristian ja saga. loput unohdin,
luin tekstiviestit aamulla liian kesken unien. yhteinen kortti tuli
liisalta, paulilta ja mummulta. irkissäkin olin saanut muistutukset
rikulta ja piialta. vastattuani heini soitti tulevansa viikon kuluttua
maanantaina pääsykokeisiin tampereelle ja sen jälkeen vielä yöksi
luokseni. en väittänyt vastaan. annikin saattaa tulla lähiaikoina
monipäiväisiin kokeisiin, jos hänen kokeensa meni tarpeeksi hyvin viime
viikolla. tarjosin hänellekin yöpaikkaa.
kesäkuu
[22:44] <Groat> skyward, me tehään säntvitsi ja laitetaan sut keskelle
[22:45] <Groat> tammelan torilla klo. 16:30
[22:45] <skyward> ok, i'll be there
